Ilmavoimien ja Karjalan lennoston liput

Ilmavoimien lippuheraldiikka

Ilmavoimien joukko-osastojen liput:

Ilmavoimien joukko-osastot saivat omat lippunsa 4.6.1958 ilmavoimien täytettyä muutamaa kuukautta aikaisemmin 40 vuotta. Lippujen käyttöönottoa edelsi runsaan vuoden mittainen suunnitteluvaihe. Ilmavoimien esikunta julisti eräänlaisen "aate- tai ajatuskilpailun" vuoden 1957 alussa. Sen avulla pyrittiin luomaan pohjaa lippuhankkeelle.

Hanketta edistämään perustettiin myös arvostelulautakunta, joka myös laati aatekilpailuun reunaehdot. Nämä piti sisällään mm lipun perusvärin, minkä tuli olla sininen. Joukko-osastoittain lipussa tuli olla myös jossakin muodossa joukko-osastotunnus sekä ns. Gallen-Kallelan luoma vanha lentomerkki hakaristeineen. Joukko-osastotunnuksen piti jollakin tapaa ilmentää myös maakuntaa eli joukko-osaston kotiseutua, olihan vuoden 1957 alusta lukien lennostoilla maakunnalliset nimet.

Muutamia muitakin reunaehtoja kilpailulle asetettiin kuten se, että Ilmasotakoulun lippuun toivottiin maakuntatunnuksen tilalle Suomen leijonaa ja Ilmavoimien Viestipataljoonan lippuun vastaavasti lentosähköttäjän merkissä oleva "vasama".

Lautakunta avasi ehdotukset ja piti parhaana ehdotusta "Perinne 1". Tämän esityksen pohjalta toimikunta päätti tilata tarkat lippupiirustukset taiteilija, heraldikko Olof Eriksonilta.

Eriksson sai luonnokset hyvin pienin muutoksin lopulliseen muotoon ja ehdotukset meni Pääesikuntaan hyväksyttäviksi. Lippuehdotukset lähetettiin myös Heraldisen toimikunnan arvioitaviksi. Toimikunta hyväksyi lippuesitykset siten, että keskuskuviona olevan vanhan lentomerkin kruunuosa poistetaan heraldisesti sopimattomana. Ilmasotakoulun lippuun toimikunta piti parempana ilmavoimien yleistunnusta (siipi ja hakaristi) kuin esitettyä leijonaa.

Ilmavoimien joukko-osastoliput vahvistettiin presidentinesittelyssä 8.11.1957. Liput vihittiin ja luovutettiin joukko-osastoille 4.6. 1958 Helsingissä Senaatintorilla lippujuhlanpäivän paraatin yhteydessä.

Myöhemmin, kun Perinne 1 ehdotuksenlaatijan nimimerkkikuori avattiin, esityksen tekijäksi paljastui silloinen ilmavoimien esikuntapäällikkö eversti Olavi Seeve. (Ilmav. koment. 1958-1964) Hän on luonnostellut myös ilmavoimien nykyiset lentomerkit.

Näin ilmavoimien joukko-osastolipuilla on täsmälleen sama lähtökohta ja periaatteessa sama heraldinen symboliikka värien ja peruskuvioiden suhteen. Ainoan poikkeuksen tekee lipun salkoa lähinnä olevaan yläkulmaan sijoitettu kuvio, joka ilmentää joukko-osaston maakunnallisella heraldiikalla tai Viestipataljoonan (Viestikoulu) ja Ilmasotakoulun lipuissa toimialan luonnetta kuvaava "heraldinen salamakimppu" ja ilmavoimien yleistunnus siipikuvion keskellä hakaristi.

Lippusalon pääkappale (nuppi):

Lippusalon pää on heraldisesti muotoiltu. Sen keskiössä on "Suomileijona", mikä kuvastaa periksiantamattomuutta ja suomalaista sisua. Tämä oli kaikissa lipuissa alkuun sama. Ilmasotakoulun lipun pää on muutettu siinä yhteydessä kun sotakoulu sai VR kunnianauhat. Tällöin pään keskiosan kuvioksi tuli Vapaudenristin ristikuvio.

Karjalan lennoston lipun tunnuskuvio:

Yläkulmaan sijoitettuun kuvioon on otettu Karjalan vaakunassa esiintyvä kultainen kruunu ja kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää kättä. Käsivarsista oikea, haarniskoitu pitelee suoraa (lännen) miekkaa ja vasen, rautapaidan peittämä paljaassa kädessä käyrää (idän) sapelia. Ne on sijoitettu siniselle lippupohjalla. Vaakunan symboloi monivuosisataista taistelua Karjalan alueesta Venäjän ja Ruotsin välillä.

Karjalan miekkakuvio esiintyy jo 1500-luvun puolivälissä. Kruunu kuvaa Karjalaa ja käsivarret ilmentävät Karjalan rajamaakunta-asemaa.

Karjalan lennoston ensimmäinen lippu naulattiin Utissa 6.3.1958. Tämä lippu on ollut vitriinissä Karjalan lennoston perinnehuhuoneen edessä syyskuusta 1991 lähtien kunnes kesällä 2017 se siirrettiin samassa vitriinissä lennoston varuskuntaravintolan seinälle.

Nyt lennostolla on käytössä jo järjestyksessä neljäs kantolippu. Toinen ja kolmas lippu on luovutettu sotamuseolle.

Lipun käyttö:

Karjalan lennoston lippua käytetään paraateissa, ohimarsseissa, valatilaisuuksissa puolustusvoimien lippujuhlan päivän tilaisuuksissa sekä erilaisissa lennostolaisissa tilaisuuksissa kuten perinnepäivänä muistotilaisuuksissa, maanpuolustusjuhlissa jne.

Lippua kantaa lippu-upseeri ja kaksi airuetta. Usein lippu tuodaan esille ja asetetaan lippujalustaan esim. juhlat.

Pienoislippu

Lennostolla on käytössä myös pienoislippu, standaari. Sen jakamisessa on omat säännöt. Yleisemmin se luovutetaan lennostossa palvelleelle henkilölle hänen siirtyessä reserviin tai eläköityessä.