Suomen kuninkaan ryijy

KILTATYÖTÄ TÄMÄKIN - SUOMEN KUNINKAALLE TEHTY SEINÄVAATE KUOPION MUSEOON

36 vuotta sitten kiltamme Jukka Nykänen vastaanotti Suomen kuningas Väinölle valmistetun seinävaatteen. Se ripustettiin 1987 Karjalan lennoston suojaisiin tiloihin. Yli satavuotiaan historiallisen taideteoksen säilyminen haluttiin varmistaa ja kilta yhteistyössä Karjalan lennoston kanssa luovutti sen Kuopion museolle 19.1.2023. 

"Mannerheimin tulo Helsinkiin 16.5.1918"

Filosofianmaisteri Liisa Karttunen, os. Saastamoinen, otti yhteyttä toimittaja Jukka Nykäseen vuonna 1987 esittäen toiveen, voisiko hän etsiä sopivan kohteen, mihin tällainen isänmaallinen seinävaate voitaisiin sijoittaa pysyvästi nähtäville.

Karjalan lennoston killan sihteerinä toiminut Nykänen esitti, että Karjalan lennostossa voisi löytyä sopivan arvokas paikka seinävaatteen esille laittamiseen liittyihän sen myöhempään historiaan myös ilmavoimallinenkin yhteys.Näin tämä vapaussodan voitonparaatia esittävän seinävaatteen löysi sijoituspaikan Lennoston suojaisista tiloista 36-vuotta sitten.

Maisteri Karttunen oli kuopiolaisen Saastamoisen kauppahuone- ja teollisuussuvun tytär suoraan alenevassa polvessa. Ikääntymisen myötä Karttusten perhe muutti Kumpusaaren kodistaan Kuopion keskustaan. Tämän muuton jälkeen kookkaalle seinävaatteelle ei löytynyt enää sijaa uudessa asunnossa.

Seinävaate on ennen Kumpusaaren kotia ollut maisteri Liisa Karttusen isän, vuorineuvos Onni HermanSaastamoisen työhuoneen seinällä hänen palvellessa Ilmavoimien esikunnassa. VuorineuvosSaastamoinen palveli jo vuonna 1918 Ilmavoimissa, muun muassa Karjalan Lennoston perinnejoukossaAntreassa. Hän sai lentokoulutusta Libaussa v.1919. Hän erosi reservin luutnantin arvoisena Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1936 ja siirtyi isänsä, Herman Saastamoisen perustamaan perheyhtiön johtotehtäviin. Toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 1942.

Kuinka seinävaate on joutunut Saastamoisen suvun haltuun, ei ole täsmällistä tietoa. Oletettavaa kuitenkin on, että se on siirtynyt läheisen perhetuttavuuden myötä, nimittäin Saastamoisten ja silloisen Kuopion hiippakunnan tuomiorovasti Schwartzbergin perheiden tiedetään olleen hyvin läheisessä kanssakäymisessä suomalaiskansallisen aatteen ja sinivalkoisen isänmaallisuuden hengessä.

Monarkistit julistivat Suomen kuningaskunnaksi lokakuussa 1918. Maria Schwartzberg oli yksi arvostetuimpia sen ajan käsityötaiteilijoitamme. Designmuseon tiedon mukaan häneltä tilattiin tulevan Suomen kuninkaanlinnan (nyk. presidentinlinna) isänmaallisen salin seinä- ja lattiavaatteet eli matot. Samakuvioisia kudonnaisia on tehty kaksi kappaletta, toinen seinäryijyksi ja toinen lattiamatoksi. Ne tehtiin siis jo valitulle Suomen kuninkaalle, Kuningas Väinölle, Hessenin maakreivi Fredrik Kaarlelle. Saksan hävittyä maailmansodan, Fredrik Kaarle kieltäytyi ottamasta kruunua vastaan. Samanaikaisesti Suomen tasavaltalaisten onnistui tehdä poliittinen läpimurto, kaataa kuningaskunta ja päättää tasavalta Suomen valtiomuodoksi.

Kudonnaistyöt ehtivät kuitenkin valmistua, mutta niille ei ollut enää tilaustyön mukaista käyttöä joten ne jäivät taiteilijan ja hänen perheensä haltuun. Jossakin vaiheessa toinen kudonnaisista on siirtynyt em. vuorineuvos Saastamoisen vanhimman veljen, ministeri Armas H. Saastamoisen haltuun, ja edelleen hänen kuoltuaan v. 1932 tämän nuorimmalle veljelle Onni Saastamoiselle.